Ikkunan takana oleva orava on paljon ilkeämmän näköinen. Small kokoinen juoma osoittautuu lähes puolilitraiseksi. Autot rääkäisevät KOVAA kun niiden ovet avaa tai laittaa lukkoon. Metrossa tarvitsisi korvatulpat. Aurinko on kuumempi = 71F (21 celsiusta) tuntuu vähintään 30 asteen helteeltä (hikoilen kuin pieni possu, ihanaa). Yliopiston historiallisen International Housen huonekorkeus on varmaan ainakin 10m. Ihmiset ovat avoimempia ja ystävällisempiä. Seinät ja lattiat paljon ohuempia ("kuin paperia" saa täällä ihan uuden merkityksen). Korkeuserot ovat suurempia (kaupunginosaa missä asun ei ole turhaan nimetty Berkeley Hillsiksi, ja asun sentään aivan sen alalaidalla). Mustikat, ja jopa kaurahiutaleet (!), ovat suurempia. Talot ovat kovin.. hmm.. kuutiomaisia, katsokaa vaikka itse (huoneeni on vasemmassa nurkassa alakerrassa).
Lisäksi, kaikki on PALJON monimutkaisempaa kuin alunperin ajattelit. Kännykkäliittymän saaminen Suomesta ostettuun puhelimeen on äärimmäisen vaikeaa, koska suuressa maailmassa puhelimessa ei ole sim-korttia vaan kaikki on sisäänrakennettuna ja suurin osa liittymistä otetaan kytkynä uuden puhelimen kanssa (eli voi olla että joudun ostamaan uuden puhelimen, joka ei sitten toimi Suomessa, jei...). Sim-kortin iPadiin saa vain Apple-storesta, ei nettiliittymän palveluntarjoajalta, ellet osta häneltä myös iPadia, luonnollisesti (ostanko siis myös uuden iPadin? ... Tätä menoa pidän yksin Amerikan talouden pystyssä).
- ja tässä vasta ensimmäisen vuorokauden aikana tehdyt havainnot -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti